Tässä kolme jouluksi valmistunutta lahjaneuletta merinovillasta. Tämä ensimmäinen on kietaisumallinen, kaavana käytetty tavallista peruspaidan kaavaa ja siitä etukappaletta jatkettu kietaisumalliseksi jatkamalla keskietuviivasta sivummalle. Toinen (raidallinen) on samanlainen, mutta hieman suurempi ja reunat koristeltu jasminneuleesta. Kolmas on viittamainen ja ajateltu lisälämmikkeeksi tietokoneella työskentelijälle. Tein jokainen sellaisen pituuden, että kestää istumista eli ei turhaan jää hankautumaan tuolia vasten. Kiinnikkeiksi laitoin osaan käsin ommeltavia isoja vanhanaikaisia piiloon jääviä neppareita.
Joulu meni rauhallisesti. Lunta ei saatu ja joulupäivänä laskin valkoiset puolittain läpikuultavat rullaverhot maiseman eteen, kun kaatosateen katsominen alkoi tympiä. Tulipahan hieman valkoisempi maisema! Joulun myötä siirryttiin älyllisempään telkkariin ja sitä kautta menossa on nyt Netflixin testikuukausi. On tullut katsottua brittiläisiä historiallisia sarjoja ja ne kyllä iskee. Lapsia ne ei tosin kiinnosta, mutta heillekin on löytynyt sieltä monta juttua. Kuvassa näkyvä kuusi (koristelu kuvassa juuri menossa aatonaattoiltana) ehti valitettavasti olla meillä vain 2 vuorokautta, kunnes se oli pakko siirtää ulos oireilun vuoksi. Ensi vuonna on pakko siirtyä tekokuuseen, vaikka se on omassa mielessä ollut aina se vihoviimeinen, mutta kurja olokaan joulupyhinä ei kivaa.
Pikkuneiti sai ensimmäistä kertaa jouluaattona ranskalaiset letit, juuri ja juuri pituus riitti ne sitomaan. Vaatteina aattona ei ollut itse tehtyä, koska neiti muisti mumman reissulta tuoman punamusta mekon. Olin joskus alkusyksystä todennut, että tämä sopii joulunakin ja neiti muisti sen aattona. Käveli se kädessään huoneesta, kun tajusi, että nyt on jouluaatto.
