Kesäisiä juttuja

Ompelin pari kesäistä tyynynpäällistä Marimekon palasta, taustakankaaksi kaapista löytyi yksivärinen oranssi kierrätyskangas, jonka olen joskus tuonut kirpparilta. Kyllä siis kannattaa niitä kankaita kaappiin hamstrata, niin löytyy aina sävysävyyn joka lähtöön, kun yhtäkkiä tulee mieleen tehdä jotain ;D Sopivat oranssit vetoketjutkin löytyi kaapista. Tyynyt ostettiin edellisenä päivänä. Halusin tuollaiset n. 50x 60cm sisustustyynyt, koska nuo kankaat olivat juuri sen kokoiset ja odottamassa on muitakin sen kokoisia Marimekon kangaspaloja. Tulevat itse asiassa siitä, että kun ostaa 50cm kangasta ja jakaa sen kahtia, niin kuviotkin menee yleensä tasan. Taustaksi sitten jotain yksiväristä. Tavallisen sänkytyynyt olisivat olleet ehkä vähän liian pienet ja littaantuvat, joten löysin tuollaiset, joiden paksuus on 10cm eli on selkeämmin sisustustyyny.  Sen verran laiskotti ison mahan kanssa, etten jaksanut enää silittää niitä vaan heitin heti paikoilleen.

Pihapöydälle kaapista löytyy kolme erilaista raidallista pöytäliinaa, jotka kaikki on kirpparilta. Niitä voi sitten vaihtaa sitä mukaa, kun lapset sottaavat syödessään. Pelargonian alla nyt vihreäraidallinen.

 

Pelargoniat on mun suosikkeja...

Ja neilikat...

Pidän siitä, että pihalla on paljon väriä ja jostain syystä viime vuosina olen pitänyt tuosta pinkin ja oranssin yhdistelemisestä.

Vieläkin villahousuja!

Meillä on oikeasti aivan laittoman paljon pieniä villahousuja! Tekee tiukkaa kehdata sanoa, että niitä on varmaan 20. Pelkkien S-koon villahousujen käyttöönottopesu oli siis melkoinen homma! Eivät todellakaan kaikki ehdi olla aktiivisessa käytössä, mutta on onpa ainakin moneen lähtöön, asuun, eri korkeutta, pituutta, napakkuutta. Näistä lilat ovat vielä S-kokoa, mutta punertavat M-kokoa. Siinä koossa ei monia housuja vielä ole, joten pääseehän sitä vähän jatkossakin neulomaan pöksyjä... Lilat on siitä vähän harvinaisemmasta dark horse -langasta vai mikä se nyt olikin ja punertavat Patonsia. Liukuvärjätty lanka menee, miten on mennäkseen ja yllätykseksi haarakohdan leveys oli sellainen, että sama väri osui aina samaan paikkaan! Mallit muuttuvat mulla joka kerta, kun tekee mieli kokeilla aina kaikkea. Patonseihin tein kiilan, liloissa haara on suora.

Eteisen "uusi" kaappi

 

Eteiseen löytyi muutama viikko sitten talonpoikaiskaappi kirpparilta. Kaapin koko on 80cm leveä, 100cm korkea ja 50cm syvä eli melkoisen tilava hintaan nähden, joka oli 40€. Sisällä on kaksi hyllyä, joissa on nyt numeroidut laatikot pojille. Ykköseen tulee päähän laitettavat eli lippikset, pipot jne., kakkoseen sormikkaat ja kolmoseen ulkohousut. Sen lisäksi kummankin hyllylle mahtuu vielä pyöräilykypärät. Alimmaisen hyllyn otin omalle kassikokoelmalle ;D Yllä olevaan naulakkoon ei nyt enää voi ripustaa pitkiä takkeja, mutta hyvä niin! Menevät paremmin sitten oikealla puolella olevien liukovien taakse henkarille. Sen sijaan naulaakkoon pääsee äidin laukkuja...

Muutenkin on eteinen nyt kunnossa, talvivaatteet viety pois, kesätakit paikoillaan, kengät hyllyillä ja Ikean Malm-lipastoon ostettu valkoisia ja mustia säilytyskoreja, jotka sopivat sinne millilleen. Niihin on lajiteltu huivit, vyöt, aurinkolasit, paikat lompakolle, avaimille...Niin ja mies sai alimmaisen laatikon vielä säläkamalleen eli epämääräisille muttereille, otsalampuille ja mitä kaikkea kivaa aarretta aina tuolla eteisessä tiellä onkin pöyrinyt.

Ja tässä syy järjestelyinnolle...

Vähäiseksi jäi tämänkertaisen raskausmahan kuvaaminen. Tämä kuva on otettu äitienpäivänä.

Rastilistat

Loma-aika koittaa pian,  mutta pakko vielä päivittää kuva listasta, jonka laadin kummallekin pojalle. Koululaisella eri tehtäväkohdat ovat ihan sanamuodossa, mutta pienemmälle laitoin kuvakoodit siitä, mitä pitää tehdä. Alkoi mennä hermot siihen, että pimennysverhot olivat vielä illansuussakin alhaalla, huoneessa valot päällä, petivaatteet lattialla, yöpaita olohuoneessa, aamupala syömättä, hampaat pesemättä ja illalla ulkovaatteet pisin permantoja oven suussa tietenkin, kädet pesemättä, huoneet hujanhajan jne. Kynä on teipattu listojen viereen, listat omien huoneiden ovissa. Vielä kun aikuiset jaksaisivat tarkistaa näitä ja palkita, niin homma ei menettäisi merkitystään...

Sadetta sadetta pihalla...

Tässä vanha korituoli, joka toimii vielä hyvin pihakalusteena terassilla sateelta suojassa. Köllöttelin tässä mahani kanssa jo kun lumet sulivat ja aurinko alkoi lämmittää. Olen aiemmin ommellut tähän mustan Marimekon unikkokuosisen päällisen, mutta kesällä pitää olla jotain värikkäämpää. Olen ostanut tämän kankaan kauan sitten Ikeasta ja se vain on ollut ompelematta. Siitä riittää vielä vaikka mihin muuhunkin tyynyyn ja pehmusteeseen. Ostettiin eilen terassille puiset säilytysarkut pihaleluille, työkaluille...ja niiden päälle voisi ommella samasta kankaasta vaikka istuinpehmusteet.

Yrtit saavat hyvin vettä sateesta. Vielä lisää aurinkoisia ja lämpimiä päiviä niin istutukset pääsevät tuuheentumaan. Nämä yrtit istutin koreihin, jotka on kätevä ottaa mökille mukaan, kun sinne muutetaan. Toisen osan yrteistä laitoin yrttipenkkiin, josta muutama monivuotinen on jo talven jälkeen noussut. Ne jäävät sitten kotiin. Syksyllä on tapana leikata kaikki alas ja kuivata vanhoihin lasipurkkeihin. Käytän yrttejä todella paljon ruuanlaitossa. .

Persiljat olivat jo ruukuissa ihanan tuuheita, mutta jostakin syystä niin iski kauhea himo ja olen kyninyt niitä joka päivä ja ostanut sitten lisääkin. Raskausajan raudanpuute varmaan kolkuttaa makuhermoja, koska moni ei vapaaehtoisesti niitä suoraan puskasta söisi.

Parit lahjahousut

Nämä housut lähtivät kaveruksille 5v. lahjoiksi. Vaaleanpunaista velouria ja aplikaatiota...

Muuten odotellaan tulokasta syntyväksi minä hetkenä hyvänsä, joten ompelutuotokset ovat kutakuinkin seis. Edes puikkoihin en ole enää reiluun viikkoon jaksanut tarttua, mikä on lähes vakava tila tässä talossa. Olo on turvonnut, kipeä, happi ei kulje, supistaa, odottaa, odottaa ja odottaa. Mieli vaatii koko ajan, että ympärillä on siistiä ja puhdasta, joten kaikki viimeinen energia laitetaan nyt siihen. Ja pihalla on tullut hieman riehuttua eli muutamat kesäkukat on istutettu, yrttejä runsaasti, salatteja ja pinaattia lavoihin (jotka jaksaa juuri ja juuri siirtää), ai niin ja vähän perunaa ja hernettä. Kasvihuoneeseen laitoin tänä vuonna vain kolme tomaatintainta, papua ja pinaattia. Rikkaruohoja kitkin vielä eilen (tekisi mieli mennä kontaten tämän mahan vuoksi, mutta maa oli vähän liian kostea siihen). Nyt on paikat niin jumissa, että ehkä istun vain odottamaan, että tämä yksiönvuokraaja päättäisi sopimuksensa...

Pari kirjavinkkiä

Kajsa Ingemarssonin Keltaisten sitruunoiden ravintolaa on kovin kehuttu ja sain sen nyt bongattua jokunen aika sitten kirjastosta. Kirja olikin melkoisen hömpämpi mitä oletin eli aika leppoisaa naistenkirjameininkiä. Sopi oikein hyvin tähän loppuraskauden lukuputkeen. Keskittymiskyky on ollut hieman hajoavaista, joten hyvä merkki kai on jo se, että jäin ihan hyvin kirjaan kiinni ja luin nopeasti loppuun. Mitään suurta elämystä en tästä saanut, vaikka monet on niiiin kehuneet. Syynä on ehkä se, että olen joskus työskennellyt keittiössä, enkä näe siinä (ravintolan perustamisessa) sellaista glamouria, mitä monet muut. Varsinkin Suomen olosuhteissa glamour on kaukana. Kirja sijoittuu Ruotsiin, joten ehkä pidin kirjan ideaa epätodellisena... Rentoa ilta- tai lomalukemista kuitenkin.

Tämä toinen taas yllätti täysin. Olen nähnyt Viidakkolapsen kirjan kannen useissa mainoksissa, mutta jotenkin en ole erityisemmin kiinnostunut siitä missään vaiheessa. Kirjaston hyllystä se pompahti yhtäkkiä käsiini ja päätin kokeilla takakannen kertomuksen perusteella. Tarina on saksalaisesta perheestä, joka muuttaa Indonesian viidakkoon tutkimaan paikallista heimoa, joka vastikään on löytynyt. Kirjan kirjoittaja vanhempineen ja sisaruksineen asuu siellä lapsuutensa ja tarina on todella mielenkiintoinen. Tätä lukiessa voi miettiä materialistisen elämän ja länsimaisen kulttuurin arvoja ihan uudesta näkövinkkelistä. Tästä on jatko-osakin, jonka luen ehdottomasti.

Villatemppuja syksyyn

Tein vauvalle villaisen bodyn, jossa haaraosa erityisesti on vaippavillaksi tarkoitettua. Lanoliinitan kainaloihin asti ja katson, miten käy ;) Nepitin haaruksen Kamin minineppareilla.

 Samoja neppareita myös tässä pääntiellä eli aukeaa vasemmalta raglankavennuksesta.

 Villabodyn kaverina voisi käyttää vaikka näitä villasukkiksia, jotka on käsin pestäviä, joten ilmeisesti siis lanoliinittuvatkin. Yksin ne eivät tietenkään pidä kosteutta, kun on niin ohuet, mutta jonkinlaisen villabodyn kanssa. Ajattelin ommella esim. Myllymuksujen villaneuloksesta bodeja tähän tarkoitukseen. Tai sitten jos löydän ostettavia... 

Villasukkikset voisivat olla lanoliinitettuna myös hyvä taskuvaipan varmistus, kun puuvillaiset imee helpommin nivusista niin nämä taas toimisivat lisäpitona... Odottaa testausta. Testaaja möllöttää vatsassa ja alkaa olla sen verran tuskainen olo, että haluaisin hänet ulos mahdollisimman pian!