perjantai 21. helmikuuta 2014

Hiihtolomailua kotoillen


 Vaatekutsut on meillä miehelle hyvää tapetointiaikaa. Nappaan yhden tai kaksi lasta mukaan ja mies jää illaksi tapetoimaan. Kun palaamme illanvietosta, on jokin seinä valmis. Ja nopeasti nämä eivät tule! Tämä makkarin Ferm Livingin tapetti odottanut melkein vuoden pääsyä seinään! Alla vasemmalla kuvassa neiti lähdössä vaatekutsuille mukaan melkoisen reippaassa outfitissään :D Oikealla uusi pupumekko.

 
Blogiton kamu kävi kyläilemässä pari pv sitten ja piirrettiin kaavoja ja suunniteltiin seuraavia ompeluksia. Hänellä oli mukana tämä petrooli pupusetti ja nappasin siitä kuvan talteen.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Tuliaisia

Kuvissa Kööpenhaminan kirppikseltä ostettuja puisia nappeja. Lisäksi ostin pilkkahintaan käsin virkattuja vanhoja pitsejä 5 kruunua kappale eli euroissa senteissä kappalehinta! Mies ei tietenkään tajunnut niiden päälle yhtään mitään, mutta pikkuneidille loihdin niistä jotain.
NoaNoan alesta aika edullisia juttuja ym.
 Astiapyyhe Ferm Livingiltä, jota näkyi hyvin edustettuna.
Yläkuvassa raitatrikoo keskustan pienestä kangaskaupasta sekä Oililyn käyttämätön pussukka kirpparilta. Isommalle pojalle tuotiin farkut, keskimmäiselle legoja sellaisesta annostele itse purkkiin seinästä spesiaalivärejä ja -osia valiten, neidille Disney storesta Belle-barbi. Sekä akryylimaaleja kahdelle nuorimmaiselle monessa eri sävyssä kera pensseleiden. Ne olivat todella edullisia täällä. 
Aivan HUIKEA kauppa! Tämä saisi tulla Suomeenkin, kuten Tiger on jo ehtinyt tulla. Vähän samanlainen kuin Tiger, mutta vielä enemmän käsillä tekijälle juttuja. Ja sokkeloinen kauppa tuntui vain jatkuvan ja jatkuvan. Hinnat olivat edullisia ja tyyli juuri kohdallaan. Ei olisi Tiimari tälle pärjännyt ollenkaan. Sostrene grenes on esimerkki siitä, mihin suuntaan Tiimarin olisi pitänyt mennä. Jos Tiger ei olisi ehtinyt Suomeen vielä tulla, enkä sen valikoimaa olisi nähnyt, niin tänne astuminen olisi aiheuttanut hypeventilaation. Nyt selvisin hieman lievemmillä oireilla, mutta aivan nappiosuma silti. Yläkuvassa langat sieltä. Lankapulaa ei omassa kaapissa ole, mutten voinut näitä puuvillaisia ohittaa, koska värit olivat niin upean murretut. Ja kun ei ollut hajuakaan mitä niistä tekisin, niin otin jokaista väriä yhden kerän. Ja mies oli tietty aivan mielettömän innoissaan! :P 

No, langat ovat päässeet jo puikoille. Koska värit ovat niin uskomattomat, niin hillitsin aloittaa jotain simppeliä, koska tässä operaatiossa turha kikkailu veisi niiltä liikaa huomiota. Ja muutenkin tarvitsin jonkin terapeuttisen telkkarineulonnan, jossa ei tarvitse laskea mitään. Muut keskeneräisyydet on nyt inhottavassa vaiheessa, jossa pitää laskea. Rakastan aloittaa uusia projekteja ja kun teen niitä päästä suoraan, enkä tohinassa kirjaa mitään ylös ja kaikki on siihen asti kivaa, kunnes pitäisi tehdä samanlainen (esim. toinen hiha) ja silloin pitää alkaa laskea ja kytätä edellistä osaa, että tulee samanlainen. Peittoprojekti on nyt sitten niitä ohjelmia varten, joita pitää tarkemmin seurata tai muuten on niin väsynyt olo, että turhan monimutkaisuuksia ei jaksa miettiä. Ja olen muutenkin aika heikkona peittoihin eli niitä ihan mielelläni väsään. Järjestin lankavärit mieluisaan järjestykseen ja teen yksi kerä kerrallaan leveää raitaa. Ensin ajattelin, että näin simppeliä ei voi tehdä, mutta onneksi ennen alun purkaamista lähtötekijöihin kävin kurkkimassa Pinterestistä, josko vastaavia löytyisi ja todellakin löytyi, joten ei kun jatkamaan. Esimerkki, esimerkki, esimerkki, esimerkki, esimerkki. Joskus yksinkertaisuus on kaunista!
Ja vielä yksi Tiger-juttu:
Tigerissa myydään seesampatukoita. Ollaan ostettu noita lapsille, koska a. seesamissa on hirrrmuisesti kalkkia, b. patukoissa ei ole maitoa eikä vehnää, mitä yhdistelmää on vaikea löytää ja muutenkin ainesosat ovat simppelit. Murskasin patukasta rouhetta ja sekoitin kulhoon strösseleiden kaveriksi. Pallo tuuttiin ja kulhossa pyöritys. Nam!

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Köpis osa 2

Lapsia ei todellakaan Tanskassa ole unohdettu. Todellisia karkkiosastoja siellä. Ja kotimaisuus heille selkeästi tärkeä juttu. Tavaratalot tursuavat lähes vain ja ainoastaan taskalaisia brändejä, joita löytyy! Eikä ihme, kun niitä myös kotimaassa näin hyvin arvostetaan. Saisi suomalaiset tavaratalot ottaa aika reippaan askeleen samaan suuntaan ja tarjota enemmän kotimaisia tuotteita lähimaiden (ja kaukomaiden) brändien sijaan. Suomalainen vaatimattomuus (?) kai menee tässäkin edelle eli täällä naapurimaiden tuotteita fanitetaan/niihin uskotaan huomattavasti herkemmin kuin kotimaisiin. Vai onko naapurimaiden tuotteet oikeasti hienompia? No ehkä jossakin määrin.

Mutta löytyi sieltä jotain suomalaistakin (toki muumeja, Iittalaa, Arabiaa ja Marimekkoa löytyi myös), mutta Ottobre siellä hienosti edusti ison tavaratalo hyllyä AINOANA ompelulehtenä!
 Oikealla ylhäällä hamahelmeilijän karkkikauppa.
Rannassa lähellä Merenneitoa sijaitsi myös NoaNoan outlet. 
Merenneito itse oli aika harvinaisen jäätävissä tunnelmissa...
Ja sitten aivan pakkollinen kohde, paikallinen kirpputori! Kirpputoreja talvella on kaupungissa HUOMattavasti enemmän kuin kesällä, mutta googlen avulla löytyi sunnuntaille menopaikka. 
Paikallinen neuloja bongattiin sieltä neulomassa Dropsin alpakkasilkistä vauvoille vaatteita. Värimaailma oli aivan uskomaton tällä rouvalla. Hänen kohdalleen oli pakko pysähtyä vaihtamaan neulontakuulumisia ja täytyy vain ihmetellä, miten tämän kansan vanhempi sukupolvi osaa englantia! Taidot on vähintään yhtä hyvät kuin Suomessa yhtä sukupolvea nuoremmalla. Kyselin mm. näiden blogeissakin nähtyjen liivien (kuvassa etunapeilla) tarinaa, että onko se jokin tanskalainen klassikko, kun niitä näkee myynnissä eri puolella, kuten tässäkin pöydässä. Neuloja kertoi, että niitä käytettiin hänen lapsuudessa alusvaatteina pienillä lapsilla talviaikaan. Nykysiin niitä pidetään vaatteiden päällä ja taitaa olla lankakin hieman kehittynyt pehmoisempaan suuntaan. Väreistä parhaiten näiden kohdalla myy vanhat klassikkovärit harmaa, rusehtavat ja korkeintaan nuo heleän murretut vaaleanpunaiset.
Tässä kuvassa alla näkyy samanlaisia liivejä merkkiliikkeen hyllyllä eli 
käsityöt sovussa siellä Ej Sikke Lej:n kanssa.
 Löysin kirpputorilta puisia nappeja ja näitä lähti mukaan kotiinkin aikamoinen satsi!
 Miehen mielestä tämä lelupöytä oli kirppiksen hienoin :)
 Kirpputorit ovat kyllä niin huippuja paikkoja matkalla. Siellä näkee huomattavasti laajemmin paikallista kulttuuria kuin turistikaduilla. Myyjä ja ostajat ovat paikallisia ja tuotteista näkee historiaa. Tämä peltipurkkikokoelma kertoi, että Suomessa ei nyt olla. Ei ollut Pauligin purkkeja vaan heidän omia klassikoita.
 Vaikka olin tehnyt aika kattavan suunnitelman, joskin pikaisen, niin yksi jäi suunnitelmasta uupumaan. Siellä olisi ollut Stoff & Stilin kangaskauppa. Kävelimme sunnuntaina vahingossa ohi. Tämän missaaminen kirveli vielä sen vuoksi hieman enemmän, että tämä oli jopa ollut auki sunnuntaina ja mennyt 5min aiemmin kiinni. Tädit laskivat kassaansa sisällä, minä katoin ikkunoista, eikä mies ymmärtänyt ollenkaan harmistustani :)

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Kööpenhamina osa 1

 Pari viikko sitten käytiin Köpiksessä viikonloppureissulla. Oli todella tehokas reissu ja paljon tuli nähtyä hyvän reittisuunnitelman vuoksi. Olin karttaan merkannut kaikki vierailtavat kohteet, niiden aukioloajat jne. Sunnitelmaan en sinänsä käyttänyt paljoa aikaa vaan tein sen edellisenä iltana todella nopeasti netin surffailujen avulla. Keskustassa olin kipaissut joskus lapsena, mutta tällä kertaa tsekkasin kaupungin ihan eri näkökulmasta. Eli lähinnä muotoilun ja lastenmuodin mekkana lähdin tarkastamaan paikat ;) Paljon blogeista tuttuja juttuja tuli koettua livenä!
 Tässä tanskalaista tyyliä yhdistää vanhaa ja uutta, puuta ja valkoista näkyi ihan hotellin aamiaista myöden! Ranskalaiset tosin olisivat heittäneet veivinsä nähtyään homejuustoja aamiaisella!
Alla kuvissa ollaan Karusellassa. Keskustan liike, jossa paljon taskalaisia lastenvaatemerkkejä 
ja muita lastentuotteita! Saatiinpa vielä palvelua suomeksikin!

 Yksi kangaskauppakin löytyi vanhemman keskustan puolelta. Tosin valikoima oli joustamatonta juhlapukukangasta enemmän, mutta yksi raitatrikoo lähti kyytiin alelaarista.
 Kivijaloissa kirjaimellisesti on putikkeeja paljon ns. kellarikerroksessa, niin kuin tämä Mini Ministeriet, jossa ommeltujen käsitöiden lisäksi myytiin Ej Sikke Lejtä ja muuta. Pienvalmistajien ompelemia lastenvaatteita näkyi tuolla melkoisen paljon enemmän kuin Suomessa, jossa liveliikkeissä pääsiassa enemmän suurempia brändejä. Voisiko tästä päätellä, että tanskalaiset osaavat ostaa enemmän käsityötä vai turistit Tanskassa?
Ja tässä värikäs Gronlykke
Talojen julkisivut ovat todella paljon rohkeampia kuin meillä Suomessa. Todella hienoja kivijulkisivuja ja kontrasteja tummien ikkunankarmien kanssa! Vanhojen rakennusten tila ei todellakaan ole viimesteltyä eli aika ronskilla otteella kunnostettuja.