maanantai 28. helmikuuta 2011

Maripeitto

Tästä kuvasta ei näy mittasuhteita ollenkaan ja näyttää paljon pienemmältä kuin todellisuudessa on. Ostin norsukankaaan aikoinaan tauluksi, mutta seinätilan puutteessa en ole survonnut sitä minnekään. Norsu on siis hyyyvin suuri, oisko kankaan leveys on 150cm. Pituudeksi tuli tarkalleen 176cm, joka on kuopuksen sängyn mitta. Itse asiassa se tuli vahingossa, koska kierrätin taustakankaana vanhan lankan ja taitoin päät alhaalta ja ylhäältä etupuolelle. Norsukankaan korkeus kun ei ollut kuin norsun verran. Väliin laitoin vanun ja tikkasin kaiken kasaan. Lopuksi vielä tikkasin norsun ympäri ja täytyy sanoa, että ilman teollisuuskonetta olis ollut aika haastavaa survoa tuon kokoista tikattavaksi.
Hölmöläiset talviriehassa...

tiistai 22. helmikuuta 2011

Nopeasti kuivuvia sisätaskuja

Ohuita sisätaskuja, kaikissa aukko poikkeuksellisesti edessä. Ajattelin, että sopii hyvin pienelle, ettei ole takana saumoja painamassa. Kaikissa tarrat, koska iski nepityslaiskuus ja pienelle muutenkin tarrat ok. Jokainen vaippa on hieman erilainen, niin kuin mulla aina. En vaan millään malttaisi tehdä samanlaisia. Osassa etutaskussa päälikangas muodostaa läpän (kuten tyynyliinassa), osassa läppä syntyy sisäkankaasta. Etukumpparit laitoin kaikissa ulkokankaaseen.  Haluan kokeilla, testailla ja sovitella erilaisia kaavoja erilaisiin kankaspaloihin. Ja kun vauva on vielä mahassa, niin koolla ei niin ole väliä... 
 

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tuunattu neulemekko


Ostin valkoisen neulemekon kirpparilta vähän liian valkoisena. Sitä sopi siis vähän koristella. Ompelin suuren Farbenmixin merkin rintaan ja helmaan nauhaa.

perjantai 18. helmikuuta 2011

Super Mariota jälleen

Tokaluokkalainen Mario-fani sai kahdet velourhousut aplikoinneilla. Kaavat Ottobresta, tosin pidennetty  140 senttisestä 146/150 cm kokoon. Kumpparit lahkeissa ja vyötäröllä. Kyllä oli poika iloinen housuista ;) Ainoa miinus oli kuulemma, että toisessa lahkeessa olisi pitänyt olla Luigi. Äiti pyyhki vähän hikeä otsalta, että kyllä tämä nyt riittää...



torstai 17. helmikuuta 2011

Ekovuosi Manhattanilla

Tämä oli ihan mielenkiintoinen kirja. Vähän samaa ideaa kuin John Websterin dokumentti Katastrofin aineksia, mutta tapahtumapaikkana New York. Jännittävää tarkastella, miten ekoasioita katsotaan hieman eri tavalla toisesta kulttuurista käsin. Siinä missä Webster pyrki olemaan erossa muovin ja öljyn kulutuksesta, manhattanilaiset ovat kovin huolissaan paperin kulutuksesta. Suomalaisesta paperimaavinkkelistä katsottuna aika jännä ero.

Beavan on aloittanut projektinsa pitämällä blogia ekovuodestaan, jonka ohella on kirjoitettu kirja ja ilm. jokin dokkarikin aiheesta on. Projektissa edetään pikkuhiljaa, kestovaipat tulevat kehiin, perhe lopettaa pikaruuan syönnin sekä julkistenkin kulkuneuvojen käytön ja ostaa erikoiset polkupyörät. Ruualaittoa joudutaan harjoittelemaan alusta pitäen, luomuruuasta edetään luomulähiruokaan ja lopulta kämpästä sammutetaan valotkin. Hampaiden  ja hiusten pesussa käytetään soodaa ja dödönäkin se on kuulemma löymätön.

(Itsekin olen kokeillut soodalla hampaita hingata, vähän kuin heittäisi suolaa suuhuun, mutta muuhun ihmispesuun en ole vielä kokeillut. Muuten meillä kämppä putsaantuukin nykyisin ahkerasti soodalla ja etikalla, mikään markkinatökötti ei ole yhtä tehokas. Joskus ekologinen vaihtoehto on myös tehokkain vaihtoehto! Valitettavasti mainokset ja markkinat ovat saaneet meidät uskomaan jotain ihan muuta...)

Lohduttavaa on se, että me suomalaiset olemme kyllä jo puolitiessä verrattuna manhattanilaiseen pikapalvelu- ja hyperpakkausarkeen. Ekoelämän omaksuminen on meillä paaaljon helpompaa, mutta silti sitä pidetään edelleen muka niin vaikeena. Ei muuta kuin katsomaan peiliin mars...

Colin Beavanin kuuluisa blogi http://noimpactman.typepad.com/blog/

tiistai 15. helmikuuta 2011

Sisävaippoja pienelle

Nämä syntyi ennen kuin saumuri sanoi poks. Syötin vähän liian paksua tavaraa ja kone ei selvästikään tykännyt, joten on nyt konetohtorin luona korjauksessa. Olis ollut muutenkin huollon aika, mutta nyt pamahti ilmeisesti teräkin palasiks. Sieltä singahti pala ja mies totesi, että suojalasithan tossa hommassa pitäisi olla... Teollisuussaumuri könöttää tossa vieressä, mutta sekin odottaa huoltoa, joten ilman saumuria pitää hetki pärjätä. Vierotusoireita?
 Pieniä sisävaippoja röyhelöillä, ilman kiinnitystä. 
Kaavoina mitä sattunut vastaan sillä sekunnilla tulemaan ja kankaanpalaan sopimaan.

Nro 1 
Sisätasku, aukko poikkeuksellisesti edessä
Sukellusvenetrikoo ja pöllöbambuneulos


Nro 2
Sisävaippa kiinteillä imuilla.
Peikkojoustofrotee ja bambuneulos. Tämä venyy ihanasti.
 Nro 3
Sisätasku kiinteillä imuilla.
Huhuu-joustofrotee ja bambuneulos.


 Nro 4
Sisävaippa kiinteillä imuilla.
Trikoo, sisällä bambuneulos, välissä kauttaaltaan mikrokuitu.
Kaikissa kiinteäimuisissa vaipoissa ties mitä kiinteänä imuna eli jämiä mikrokuitua, bambua, kierrätysfroteeta jne.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Paita uusiksi

Pienemmältä herralta on jäänyt varastoon pieneksi jäänyt, pehmeä, ruskea paita, joka oli yksistään aika tylsä. Eteen oli tullut jokin pieni nyppy, jota en saanut pois. Päätin siis tuunailla tästä toimivan paidan neidille. Sain joululahjaksi aivan ihanan Sukien siirtokuvakirjan, jossa on siis silitettäviä kuvia tekstiileihin. Oikealla kuvassa näkyy "kartta", mitä kaikkea kirja sisältää. Leikkasin sieltä muutaman kuvan ja silitin paitaan.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kirppulöytöjä

 Löysin kirpparilta vaaaanhat, mutta käyttämättömät pyyhkeet. Tuntuisi, että joukossa on hieman pellavaa ja ensin ajattelin näitä vaippoihin imukäyttöön. Mutta mitä sitä lähteä tuliterää leikkamaan, kun voivat palvella siisteinä vielä alkuperäisessä tarkoituksessa...


Tänään meillä oli täällä MLL:n kirpputori, joka oli ilmeisen suosittu. Ihmisiä oli todella paljon. Nuoremmalle herralle löydettiin pitkään etsinnässä olleet monot, pojat ostivat muutaman lelujutun ja vauvalle nappasin kuvan vaatteet. Parempi siis olla tyttö niin kuin ultra antoi ymmärtää...

tiistai 8. helmikuuta 2011

Kierrätysvaippoja

Muutama neitisisävaippa syntyi osin kierrätysmatskusta, mikrokuidusta ja coolmaxista. Ylimmäisessä on pintana jotakin todella vanhaa vaaleanpunaista froteeta (silpottu pyyhe) ja alimmaisessa vanha joustofroteinen paita. Alimmainen on niin pieni, että jätin siitä kiinnitykset kokonaan pois. Ylimmäiseenkin laitoin nepit vain siihen, missä niitä tulee käytettyä eli tuskinpa kukaan on niin leveä että reunemmaksi tarvitsisi. Ja saahan niitä lisättyä tarvittessa. Imuna välissä ulkokankaan leikkausjämiä ja mikrokuitua. Merkit tein puuvillaisesta maatuskakankaasta.


maanantai 7. helmikuuta 2011

Kierrätyskuori

Kahdesta ohuesta ja pehmeästä villapaidasta tuunasin villakuoren. Yleensä laitan pintaan kierrätettyä paitaa ja sisälle Myllymuksujen villaneulosta, mutta keltainen oli tällä kertaa tarpeeksi pehmoista. Korkeus ei beigessä oikein riittänyt, joten hyödynsin pääntien V-aukon niin, että ompelin taakse keltaisesta villasta palan. Sisäpuolena samaa keltaista paitaa, kuten tipumerkkikin. Tipumerkin ompelin vain pintakerrokseen, jottei tule lävistettyä molempia kankaita. Kuminauhat laitoin perinteisesti lahkeensuihin, taakse, mutta etuosaan vain keltaiseen sisäkankaaseen, koska tuo V-muoto  pintakankaassa saumoineen olisi vähän tökkinyt vastaan. Nepit lilat, linnulla myös silmänä naarasneppi ;)

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

Haalarikaverukset

Neuloin kesäksi vauvalle parit haalarit vaippahousuiksi soveltuvista langoista. Langat on hyvin ohuita, joten kovin pitäviä nämä tuskin ovat, mutta kesällä ei olekaan niin nuukaa. Lankana punakeltaisissa on punaista alpakkaa sekä vaal.kelt. Lankamaailman pehmeää ja ohutta huovutusvillaa. Ruskeavalkoisisssa on ruskeaa alpakkaa ja valkoista villaa, jonka alkuperää en enää muistakaan. Joka tapauksessa ihoa koskettavat osat ovat pääsääntöisesti silkkisen pehmeää alpakkaa. Kumpaakin meni 50g alpakkaa ja vähän jäi vielä yli. Kummatkin tein sukkapuikoilla nro 3. Haalareiden kooksi arvioisin 62/68cm.
Poikkeuksellisesti en aloittanutkaan housuja yläresorista vaan haarasta. Lisäsin silmukoita pikkuhousumalliin ja lantiolla loin lisää silmukoita koko ympärysmitan verran. Jatkoin sukkapuikoilla kohti kainaloita. Oletetun vaippaosan jälkeen vaihdoin resoriin, tein lappuhaalarityylisen etuosan, jossa napinlävet sekä taakse jatkoin takaläppää sekä lopuksi kaarsin henkseleihin. Viimeiseksi poimin silmukat lahkeensuissa ja neuloin pienet resorit.


Punaisissa resorit ylhäällä sekä lahkeensuissa on 1o ja 1n, ruskeissa resorit on 2o ja 2n. Etulappuun tein napinlävet (päättelemällä kaksi silmukkaa ja luomalla ne seuraavalla kerroksella takaisin). Napit ompelin päättelyvaiheessa henkseleihin. 

Punaisissa housuissa haarus on ainaoikeeta pidon lisäämiseksi. Suljetun neuleen alkaessa lantiolta neule jatkuu sileänä 3 kerrosta per väri.

Ruskeisiin halusin hieman kuviota, joka ei ole kirjoneuletta vaan joka 6 silmukka on nostettu uudella värikerroksella, kuten sukkien vahvistetussa kantapäässä. Nostin silmukan vielä seuraavassakin kerroksessa, että kuviosta tuli selkeämpi. Sen jälkeen neuloin kaksi kerrosta vielä kyseisellä värillä ja seuraava raita samaan tapaan, mutta nostaen 6. silmukka keskivälistä. Neulokseen tuli elävää rakennetta ja samalla vähän lisäpitoa nostokohdissa.


Keskisauma on takaa keskellä kummassakin housussa. Henkseleitä tehdessä jaoin takaosan läpän kahtia ja kavensin keskeltä alkaen joka kerroksella silmukan v-tyyliin, kunnes henkeseli oli toivotun levynen. Käytännössä ei siis montaa silmukkaa ole kavennettu, mutta joitakin kuitenkin.

lauantai 5. helmikuuta 2011

Järjestelyjä

Työhuoneen suursiivous alkoi ja horoskoopilleni uskollisena (neitsyt) aloitin pikkukamojen järjestelyillä ;) Tosin raskausmahan vuoksi kalusteiden siirtämisen jätin muutenkin miehelle. Vielä koko huone on vähän sekaisin, koska piti saada ensin napit järjestykseen. No flunssaköhä ja väsymyskin iski tähän väliin ja lajitteluakin pitää vielä jatkaa, mm. kuminauhat, nyörit, nauhat, tarrat, merkit, koneiden osat...

Ylimmäisessä kuvassa on kierrätetty legon joulukalenteri, jonka sisältä paljastui kätevä muovinen lokerikko. Loput laatikot on Ikeasta, alimmainen taitaa olla jokin vanha karkkilaatikko. Ylimmässä lokerikossa lähes kaikki napit ovat äitini tai osa jopa äidinäidin vanhoja. Seuraavissa laatikoissa on äidin 80-luvun tehdasaikaisia takkien jämänappeja. 

Samaisessa tehtaassa vietin käytännössä lapsuuteni tehden omia projektejani (joskus tihutöitäkin) tai napitellen laivaan illalla lähteviä takkeja. Kangaspakkojen päällä on tullut kontattua, maattua ja kierittyä ja formaldehydiä olen varmasti saanut yliannoksen. Yksi suosikkihommani oli vyölenkkien tekeminen eli syötin sellaiseen spesiaaliin koneeseen leikattua nauhaa ja koneesta tuli ulos metritolkulla vyölenkkejä, joita pätkittiin vyötärölle. Tai sitten istuin höpöttämässä suosikkiompelijani Ritvan vieressä, joka kokosi saumurilla vuorikankaita ja keskittymisen herpaannuttua liukasta vuorikangasta meni kaksinkerroin saumuriin ja tietty kappale oli pilalla. Sain joka päivän kehoituksen olla häiritsemättä Ritvaa, mutta hivuttauduin aina sinne takaisin. Olin siis tehdashengailija 3-vuotiaasta 11-vuotiaaksi...





Tässä laatikossa on sekä kotikoneen että teollisuuskoneen puolia ja neuloja. Romanttisen neulatyynyn olen tehnyt koulussa 7. luokalla ;)))

Pikkupuolat ovat yksi ainainen painajainen. Isot puolat seisoo hienosti kaapin hyllyllä riveissä, mutta nämä menee aina ihan sotkuun... 


 Nauhat Farbenmixilta sekä mukana jotain vintagea.

torstai 3. helmikuuta 2011

Maatuskoja

Sain Moskovasta tuliaisena pari maatuskaa. Niitä on yhdessä nukessa yht. 10 kpl ja pienin on toooodella pieni. Vedin kuvaan auki pari suurinta.

Eilen löysin vielä palan maatuskakangasta kirpparilta.