Mökin uusi pöytä

 Olen etsinyt mökille jo pitkään vanhaa pöytää, jonka voisi maalata karkkivärillä. Kirppiksillä kaikki ovat olleet ihan vääränlaisia tai liian pieniä. Mutta kesällä löytyi nyt sopiva Hassisen kirpputorilta Turusta. Jalat ovat pikkasen suureellista muotokieltä meidän huusholliin ja ajattelin, että mies pyörtyy. Toisaalta muuta vasten ja varsinkin maalattuna muuttuu kyllä ihanan mökkimäisen Shabby chic-tyyliseksi. Meren puoleisella seinällä on turkoosia tapettia ja lautaseinältä minttu naulakko.  Turkoosi ei niinkään pöytään huokuttele eikä siihen saa liiaksi taittua, koska jos on jotain seinän värin suuntaan niin ei hyvä lopputulos. Siksi ajattelin selkeästi mintun suuntaan, pikkasen murrettuna kuitenkin vanhaan tyyliin, ettei aivan kirkuvaa.

Parasta pöydässä on muunneltava koko. Tässä pöytä kasattuna:

Ja tässä pöytä avattuna suuuuureksi (lisälipat tulevat pöydän keskiosan alta vetämällä):

Ja tässä muutamia maalisävyideoita. Toistaiseksi ollut ihan kiva pitää tuollaisena ruskeanakin hetken aikaa, kun pinta on pikkasen kulunut niin ei ole liiaksi väärän aikakauden siloiteltua tummaa puuta.

Uusi nukkekoti ja muita tuunauksia

Uusi nukkekotiprojekti alkoi ennen arkeen paluuta ja hyvässä vauhdissa jo ollaan. Pinnat on maalattu ja ikkunatkin jo melkein. Runko ostettu Englannista ja saapuu tietenkin osissa ja maalaamattomana eli värit saa päättää itse. Hinta on kyllä tosi hyvä kokoon nähden. Postikulut olivat 55 puntaa eli aika paljon sisällön arvoon nähden, mutta oli laatikolla painoakin. Kaikenkaikkiaan kokonaisuutena suhteellisen OK-hintainen moneen muuhun verrattuna. Itselle tärkeintä oli ulkoasu ja huoneiden määrä/jako eli ei turhia ahtaita portaikkoja. 

 Seuraavaksi pätkitään lattialankkuja, että saadaan ne asennettua paikoilleen. Tulossa on varmaankin puunväristä lattiaa (olen lajitellut tikkuja sävyjärjestykseen ja valinnut parhaimpia, tikut Biltemasta sytyketikkuja, jotka todella siistejä täyspuu"lankkuja").

Nukkekodin salmiakkiseinä on skräppipaperia, mutta vastaavanlaisesta kuosista (Tigerin kontaktimuovi) tuunasin kenkälaatikoita. Ei liity tämä varsinaisesti nukkekotiprojektiin, mutta samantyylistä askartelua.

Karjanpiirakat valmistettu meidän tapaan riisipuuro soijamaitoon (sininen alpro). Tällä kertaa jauhoina ruista ja spelttiä. Seuraavaksi kokeillaan ilman spelttiä ja ruis vaihdetaan tattariksi. Karjalanpiirakoiden tekeminen ei ole kovin vaikeaa. Suosittelen kaulimaan soikion ja asettelemaan sen leivinpaperille ja vasta siinä vaiheessa täyttää ja rypyttää. Tällöin veltoksi käyvää piirakkaa ei tarvitse enää nostaa ylös ja siirtää pidempää matkaa. Suolaa pitää piirakoihin laittaa melko paljon, jotta niihin tulee se tuttu maku. Puuroon lisätään meillä aina voita ja vielä valellaan sulalla voilla koko piirakka päältä. Paistetaan niin pitkään että tulee erittäin rapeaa (kannattaa kaulia taikina mahdollisimman ohkaiseksi).

Valokirjaimet Kodin ykkösen verkkokaupasta.

Lapasten paikkaus

100% villaiset lapaset hinkautuvat herkästi puhki kämmenistä ja sormista. Tapana on ommella käsin paikat sormiin, ja kuten tässä tapauksessa, koko kämmeniin. Paikan villa on huovutettua neulepaitaa, jonka voi vain saksia reunoista, eikä se purkaudu.

Ja kaikkea ei tarvitse tehdä itse! Nämä pannunaluset löysin Tigerista. 

Itse huovuttamisessa olisi mennyt melkoinen tovi!

Pehmeät merinosilkkisukat

Hui kauhia, kun sukkalankojen pehmeydessä on eroja! Toiset ovat aivan liian karkeita ja hiostavia omaan jalkaan, varsinkin, kun tykkään käyttää villasukkia suoraan paljaisiin jalkoihin talvella. Nämä sukat ovat todella malli perus, mutta sitäkin ihanampaa materiaalia. Langan olen saanut (en tiedä, mistä vois ostaa), mutta sisältää merinovillaa, silkkiä ja pikkasen polyamidia tuomaan kestävyyttä. Puikot 3.

Kun langan riittävyys on kortilla niin tapanani on nykysiin aloittaa kärjestä, jolloin saan hyödynnettyä koko langan niin pitkäksi varreksi kuin lankaa riittää. Jos aloittaa varresta, niin ei osaa ollenkaan sanoa, miten pitkälle uskaltaa vartta jatkaa. En tiedä, mikä on virallinen tapa aloittaa kärjestä, mutta teen itse koko sukan tällöin vain peilikuvana normaaliin nähden.

Luon 2 aloitussilmukkaa per puikko (käytän vain yht. 4 puikkoa eli kolme muodostaa suljetun neuleen, koska tämä on nopeampi kuin perinteinen 5 puikkoa). Sitten lisään silmukoita samassa järjestyksessä, kuten kaventaisin kärjessä eli työ menee vain toisin päin :) 

Tässä mennään kohti kantapäätä...

Kantapään teen myös peilikuvana tai ts. aivan samalla tavalla kuin varresta alaspäin. Ensin neulon kantalapun, joka nyt jääkin kantapään alle ja sitten itse kavennus, joka normaalisti jää kantapään alle, mutta nyt sijoittuukin kantalapun paikalle. Sen jälkeen silmukoiden poiminta ja vartta ylöspäin aluksi kaventaen ylimääräiset silmukat normaaliin tapaan (kavennuskohta näkyy kuvassa viistottaisena viivana nilkan sisäsyrjässä).

Resorina jälleen 1o, 1n ja oikea takaa neuloen, että tulee napakampi jousto.

Äidin laatikkomalliselle uudelle kietaisuneuletakille (harvaa neulosta) oli käynyt köpelösti ja silmukka oli jäänyt kiinni johonkin. Lanka oli katkennut ja koko rivi purkautunut kuin olisi viilletty vyötärölle poikittain. Nappasin takin saamaan pientä ompelusairaalahoitoa. Silmukoin kerrokset yhteen, mutta koska kiristys olis repäisyssä ollut sen verran hurja, niin nätiksi tuota ei saanut silmukoitua enää (alakuvassa näkyy vaurioitunut vaakasuuntainen kerros silmukoinnin jälkeen).

Päälle ompelin mustan pitsin vyötärön ympäri kulkevaksi (onneksi viilto oli osunut juuri vyötärön kohdalle). Pitsi kulkee takin ympäri, ylemmässä kuvassa näkee neuletakin etureunat. Luonnossa pitsi takin kanssa samaa mustaa, valokuva hieman harmaannuttanut pitsiä.

Mistä on kesät tehty?

Kesäfiilistelyjen lisäksi testausta, miten kommentointi onnistuu nyt blogiin. Jouduin tekemään muutoksia kommenttiasetuksiin, koska roskapostit tavoittivat blogin. Tässä postauksessa erilaisia kesäisiä juttuja, jotka kuuluvat kesään.

Mistä kesä on tehty?

Virkkauksesta.

Hiekkaleikeistä.

Kukkasista.

Pojat eivät ole välittäneet kukkaprojekteista, 

mutta pikkusiskon näkemyksen mukaan tämän kerääminen on ihanaa

.

Jälkiruuista.

 Kuvassa marenkia, soijakermavaahtoa, muromysliä ja mansikoita.

 Ompeluprojekteista.

Samisteluasut Maiskikselle ja Hertta-nukelle.

Ex tempore -rempoista.

 Eilen tuli ahaa-elämys äidin saunamökissä. Soitin maalausluvan ja illalla huone näytti tältä. Vielä odotellaan lattian kuivumista kalustamista varten.

Suuremmista remonteista, joita jo pitkään suunniteltu.

Mökin rämeikkönä ollut takapiha sai kulkureitin, katoksen sekä huussin talon kylkeen. Homma vielä vähän kesken tottakai, mutta hahmoituu jo hyvin. Vanha omenapuu jätettiin rönsyilemään ja sitä viilataan tarpeen mukaan.

Räsymatoista.

Kuvassa uuden huussin lattia, joka sai pintaansa vaalean turkoosin sävyn sekä halpisräsymaton.

Miniatyyrimaalausta

 Eilen messuilta löydetyt kärryt saivat uuden värin ja patjan pehmusteeksi. Vaunut sopii poneille ja pikkubarbeille eli ovat tavalliseen nukkekotiin liian suuret.

Myös nukkiskokoisia kaluisteita on koottu ja maalattu. Löysin vanhoja muovisia keittiötabletteja laatikosta, jotka on tosi hyviä askartelualustoja. Niiden päälle voi suoraan laittaa liimaa ja sekoittaa maaleja. Kalusteita on iso läjä nyt kuivumassa ja kuvataan niitä sitä mukaa, kun saan tekstiiliä ommeltua tykö.