Terveisiä Paraisilta

Käymme muutamia kertoja kesässä Paraisilla, kun veneellä sinne on lyhyt matka mökiltä. Ruokakaupassa ollaan käyty hellekesinä vain ja ainoastaan siellä niin ei ole tarvinnut hikoilla autoliikenteessä. Kävin jälleen paikallisessa kangaskaupassa, lankakaupassa, Tiimarissa, Gullkrunassa sekä sisustusliikkeessä (Tre små rum). Löytöjä tarttui mukaan. Ovistoppareita nähtiin jo viime kesänä, muttei silloin tarttunut mukaan. Olivat kuulemma myyneet viikossa ne silloin. Täällä kuitenkin on ovenaukipysymisongelma, joten on kaivattu apu. Viitseäliäs tekee itse, ompelee ja laittaa hiekkaa sisään ;)

Tiimarin alepöydästä tulivat nämä kaikki paitsi langat lankakaupasta. Värejä en mitenkään tietoisesti ottanut samoja kuin pyykkipojissa vaan huomasin vasta perillä, mikä oli päivän fiilis...

Sain uudet akryylivärit, kun edelliset on vanhat ja loppu tai kuivuneet kamaliksi. Pojat saavat tuhota niistä loput johonkin projektiin...

Ihania kortteja Gullkrunasta...

Lankakaupasta vielä varavaijereita, kun ne on aina töissä kiinni tai muuten hukassa, samoin neulat. 

Keskimmäiselle kirahviompelusetti...

 Paraisten kangaskauppa on aivan ihana. Löysin ihania puuvilloja, joita kuvassa ovat kaikki sekä Hello Kitty-nauhaa. Hyllyissä oli tuttuja pilviä, apinoita ja bambumerinoakin! Syksyksi tulossa Hilcoakin. Sinne pitää tehdä syksyllä/talvella retki maanteitsekin. Ihana päiväretkikohde Varsinais-Suomen alueen ompelupiiriläisille.  Kävelykadulta löytyy tämä kangaskauppa, lankakauppa, Gullkruna sekä Tre små rum... Aukioloajat kannattaa tsekata ennen lähtöä ;)

Meidän kenkäfriikki sai elämänsä ensimmäiset kumisaappaat Po.pin alesta ja ne piti saada sitten heti jalkaan iltapalaa odotellessa. Kassista löytyi myös hellehattu, joten se piti pukea, sen päälle hiuspanta, uusi mekko ja kaikki löydöt, mitä äiti ja mumma oli tehneet. Saappaissa ja täydessä koristeissa oli sitten vielä kietonut itsensä ympäri äidin uudet legginssit. Sukupuolineutraaleille valitettavasti täytyy kertoa, että meillä näkyy poikien ja tytön ero tässä touhussa. Olen itse ollut samanlainen pukijaintoilija pienenä. Tytössä on myös se ero, että korut ja hatut saa olla päällä ja niistä ollaan ylpeänä, kun taas pojat heittivät ne huitsin nevadaan saman ikäisinä. 

Alla kuvissa loistopepputoukka! En tiedä oikeaa nimeä, mutta peppu siis hohtaa pimeässä. Oikealla alla laatikonvetimet Paraisten sisustuskaupasta. Tapana on ostaa sieltä joka kesä jotain pientä mökille. Nämä tulevat seuraavaan mäntyhirvityskalustemuodonmuutokseen. Vanhoja mäntykalusteita löytyy kierrätettynä täältä mökiltä vaikka kuinka paljon, eikä niistä ihan heti tunnista, minkä näköisiä ovat olleet. Pinnassa valkoista ja eri värisiä maaleja...

Vanhimmainen on kolmen kurssin jälkeen päässyt nyt omin päin merille. Meidän rannassa on yleensä suht. tyyntä, koska kesässä tuulee yleensä toiselta puolen. Siksi ei aina rekisteröi, mikä myräkkä menossa kauempana. Ja kun tämä pikkupurkki tavoittaa ne aallot, näyttää melko hurjalta. Poika huusi vielä täysillä peräänsä, joten miesten piti lähteä veneellä perään katsomaan, ettei ollut hätä päällä. No, ei tietenkään vaan luonteelleen tyyppillisesti oli vain jotain isotteluhuutoja...