lauantai 18. lokakuuta 2014

Pehmeät merinosilkkisukat


Hui kauhia, kun sukkalankojen pehmeydessä on eroja! Toiset ovat aivan liian karkeita ja hiostavia omaan jalkaan, varsinkin, kun tykkään käyttää villasukkia suoraan paljaisiin jalkoihin talvella. Nämä sukat ovat todella malli perus, mutta sitäkin ihanampaa materiaalia. Langan olen saanut (en tiedä, mistä vois ostaa), mutta sisältää merinovillaa, silkkiä ja pikkasen polyamidia tuomaan kestävyyttä. Puikot 3.

Kun langan riittävyys on kortilla niin tapanani on nykysiin aloittaa kärjestä, jolloin saan hyödynnettyä koko langan niin pitkäksi varreksi kuin lankaa riittää. Jos aloittaa varresta, niin ei osaa ollenkaan sanoa, miten pitkälle uskaltaa vartta jatkaa. En tiedä, mikä on virallinen tapa aloittaa kärjestä, mutta teen itse koko sukan tällöin vain peilikuvana normaaliin nähden.

Luon 2 aloitussilmukkaa per puikko (käytän vain yht. 4 puikkoa eli kolme muodostaa suljetun neuleen, koska tämä on nopeampi kuin perinteinen 5 puikkoa). Sitten lisään silmukoita samassa järjestyksessä, kuten kaventaisin kärjessä eli työ menee vain toisin päin :) 


Tässä mennään kohti kantapäätä...


Kantapään teen myös peilikuvana tai ts. aivan samalla tavalla kuin varresta alaspäin. Ensin neulon kantalapun, joka nyt jääkin kantapään alle ja sitten itse kavennus, joka normaalisti jää kantapään alle, mutta nyt sijoittuukin kantalapun paikalle. Sen jälkeen silmukoiden poiminta ja vartta ylöspäin aluksi kaventaen ylimääräiset silmukat normaaliin tapaan (kavennuskohta näkyy kuvassa viistottaisena viivana nilkan sisäsyrjässä).


Resorina jälleen 1o, 1n ja oikea takaa neuloen, että tulee napakampi jousto.


Äidin laatikkomalliselle uudelle kietaisuneuletakille (harvaa neulosta) oli käynyt köpelösti ja silmukka oli jäänyt kiinni johonkin. Lanka oli katkennut ja koko rivi purkautunut kuin olisi viilletty vyötärölle poikittain. Nappasin takin saamaan pientä ompelusairaalahoitoa. Silmukoin kerrokset yhteen, mutta koska kiristys olis repäisyssä ollut sen verran hurja, niin nätiksi tuota ei saanut silmukoitua enää (alakuvassa näkyy vaurioitunut vaakasuuntainen kerros silmukoinnin jälkeen).


Päälle ompelin mustan pitsin vyötärön ympäri kulkevaksi (onneksi viilto oli osunut juuri vyötärön kohdalle). Pitsi kulkee takin ympäri, ylemmässä kuvassa näkee neuletakin etureunat. Luonnossa pitsi takin kanssa samaa mustaa, valokuva hieman harmaannuttanut pitsiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti